Mitattu data · 50 etävalvottua lämpöpumppua

Maalämpöjärjestelmän käyttöikä: mitattu data 50 lämpöpumpusta

Pitkää ikää maalämmölle lupaa jokainen. Me näytämme mittaukset. Seuraamme 50 lämpöpumppua joka kuukausi, ja vanhimmat niistä ovat käyneet 9–11 vuotta. Tällä sivulla on niiden data. Myös heikot tulokset.

  • 50etävalvottua lämpöpumppua 34 liike- ja logistiikkakiinteistössä
  • 5,1maalämmön elinkaari-SPF, mediaani 22 laitteesta
  • 5 vuottavuosi-SPF samalla tasolla vanhimmissa maalämpöpumpuissa

Kuinka pitkä on maalämpöjärjestelmän käyttöikä?

Käyttöikä ei ratkea laitteesta. Se ratkeaa kolmesta asiasta.

  1. MitoitusLiian pieni pumppu nojaa sähkövastukseen. Silloin sähkölasku kasvaa ja laite kuormittuu.
  2. EnergiakenttäLiian pieni kenttä ei jaksa vuodesta toiseen. Kenttä mitoitetaan koko käyttöiälle, ei vain ensimmäisille vuosille.
  3. SeurantaPieni vika kasvaa isoksi, jos kukaan ei katso. Siksi katsomme.

Etävalvomme 50 lämpöpumppua 34 liike- ja logistiikkakiinteistössä eri puolilla Suomea. Niiden yhteenlaskettu teho on yli 3 megawattia.

Tulos: suunnittelemamme maalämpöpumput tuottavat mitatusti noin viisi kertaa enemmän lämpöä kuin kuluttavat sähköä. Tyypillinen elinkaaren lämpökerroin on 5,1.

Mitä lämpökerroin (SPF) kertoo

SPF tulee englannin sanoista Seasonal Performance Factor. EU:n virallinen suomenkielinen nimi on kausisuorituskykykerroin (komission päätös 2013/114/EU). Arkikielessä puhutaan lämpökertoimesta.

COP ja SCOP ovat eri lukuja. COP on hetken lukema yhdessä mittauspisteessä. SCOP on valmistajan laskema arvo standardiolosuhteissa. SPF kertoo, mitä todellisessa käytössä tapahtui.

SPF = tuotettu lämpö ÷ kulutettu sähkö

SPF 5,1 tarkoittaa, että yksi kilowattitunti sähköä tuottaa 5,1 kilowattituntia lämpöä. Elinkaari-SPF lasketaan käyttöönotosta lähtien, vuosi-SPF yhdeltä kalenterivuodelta.

  • Sähkö 1 kWh
  • Lämpö 5,1 kWh

5,1 on 22 maalämpöpumpun mediaani. Mukana ovat kaikki, jotka ovat olleet käytössä vähintään vuoden. Referenssiemme kohdekorttien COP-luvut ovat eri asia: ne ovat yksittäisten kohteiden lukuja.

Heikkeneekö maalämpöpumpun hyötysuhde vuosien mittaan?

Ei meidän datassamme. Vanhimpien, 9–11 vuotta käytössä olleiden maalämpöpumppujemme vuosi-SPF on pysynyt viisi vuotta samalla tasolla, eikä laskevaa trendiä näy.

Kaikki laitteemme eivät silti onnistu yhtä hyvin, ja näytämme myös ne. Maalämpöpumppujen elinkaari-SPF vaihtelee välillä 2,41–6,04. 16 laitetta 22:sta yltää vähintään lukuun 4,5. Viidessä 2019–2023 käyttöön otetussa kohteessa tulos jää selvästi alle muiden. Selvitämme, johtuuko ero käytöstä, säädöistä vai mittauksesta. Raportoimme tuloksen.

  1. 4,862021
  2. 5,222022
  3. 5,142023
  4. 4,942024
  5. 5,192025

Vuosi-SPF:n mediaani, 11 vanhinta maalämpöpumppua. Palkin korkeus asteikolla 0–6,5.

Vuosi-SPF 2021–2025: 11 maalämpöpumppua, käytössä 9–11 vuotta

Tuotettu lämpö jaettuna kulutetulla sähköllä, kalenterivuosittain. Vie hiiri viivan päälle nähdäksesi laitteen luvut.

  • Mediaani
  • Yksittäinen lämpöpumppu
Vuosi-SPF 2021–2025, 11 maalämpöpumppua, jotka ovat olleet käytössä 9–11 vuotta Ohuet harmaat viivat ovat yksittäisiä laitteita, paksu punainen viiva on mediaani. Mediaani vuosittain: 2021 4,86, 2022 5,22, 2023 5,14, 2024 4,94, 2025 5,19. Luvut myös taulukkona kaavion alla. 4,0 4,5 5,0 5,5 6,0 6,5 2021 2022 2023 2024 2025 Laite 1, käyttöön 2015: 2021 5,32 · 2022 5,27 · 2023 5,71 · 2024 5,21 · 2025 5,57 Laite 2, käyttöön 2014: 2021 5,36 · 2022 5,74 · 2023 5,83 · 2024 5,40 · 2025 6,07 Laite 3, käyttöön 2014: 2021 5,94 · 2022 5,80 · 2023 6,12 · 2024 5,81 · 2025 6,28 Laite 4, käyttöön 2014: 2021 4,76 · 2022 4,66 · 2023 5,45 · 2024 5,26 · 2025 5,97 Laite 5, käyttöön 2015: 2021 4,20 · 2022 4,04 · 2023 4,44 · 2024 4,39 · 2025 4,91 Laite 6, käyttöön 2016: 2021 6,16 · 2022 6,01 · 2023 6,05 · 2024 5,78 · 2025 6,21 Laite 7, käyttöön 2016: 2021 4,76 · 2022 4,54 · 2023 4,40 · 2024 4,38 · 2025 4,37 Laite 8, käyttöön 2016: 2021 4,61 · 2022 4,88 · 2023 4,80 · 2024 4,56 · 2025 4,73 Laite 9, käyttöön 2016: 2021 4,70 · 2022 5,10 · 2023 4,97 · 2024 4,76 · 2025 4,91 Laite 10, käyttöön 2016: 2021 4,86 · 2022 5,22 · 2023 5,14 · 2024 4,91 · 2025 5,13 Laite 11, käyttöön 2016: 2021 4,87 · 2022 5,24 · 2023 5,14 · 2024 4,94 · 2025 5,19 Mediaani: 2021 4,86 · 2022 5,22 · 2023 5,14 · 2024 4,94 · 2025 5,19 Mediaani 5,2
Näytä luvut taulukkona
Laite (käyttöönottovuosi)20212022202320242025
Laite 1 (2015)5,325,275,715,215,57
Laite 2 (2014)5,365,745,835,406,07
Laite 3 (2014)5,945,806,125,816,28
Laite 4 (2014)4,764,665,455,265,97
Laite 5 (2015)4,204,044,444,394,91
Laite 6 (2016)6,166,016,055,786,21
Laite 7 (2016)4,764,544,404,384,37
Laite 8 (2016)4,614,884,804,564,73
Laite 9 (2016)4,705,104,974,764,91
Laite 10 (2016)4,865,225,144,915,13
Laite 11 (2016)4,875,245,144,945,19
Mediaani4,865,225,144,945,19

Näin luvut on mitattu. Luvut eivät tule kalibroidusta energiamittarista. Ne ovat lämpöpumpun ohjaimen omia laskelmia. Mutta sama laite laskee samalla tavalla joka vuosi, joten laitteen omat vuodet ovat vertailukelpoisia. Sääkorjausta ei ole tehty, joten osa vuosien vaihtelusta on säätä. Luvut ovat vuoden 2025 lopun tilanteesta.

Mitoitus näkyy sähkövastuksen käyntitunneista

Sähkövastus on varalämmitin. Se käynnistyy, kun lämpöpumppu ei yksin riitä. Siksi sen käyntitunnit kertovat, riittääkö mitoitus. Tunteja kertyy myös huoltotöiden aikana, kun lämpöpumppu on pysäytetty ja sähkövastus pitää kiinteistön lämpimänä.

Seitsemässä vanhimmista 11 maalämpöpumpustamme sähkövastus on ollut päällä alle 10 tuntia viidessä vuodessa. Mediaani on 4 tuntia. Neljässä laitteessa tunteja on 265–1 358. Näytämme nekin. Emme ole vielä eritelleet, kuinka suuri osa niistä johtuu huoltotöistä ja kuinka suuri osa mitoituksesta.

Sähkövastuksen käyntitunnit 2020–2025

11 vanhinta maalämpöpumppua. Pylvään alla laitteen nimellisteho ja käyttöönottovuosi.

Sähkövastuksen käyntitunnit 2020–2025, 11 maalämpöpumppua 50 kW, käyttöön 2014: 0 h; 130 kW, käyttöön 2015: 0 h; 130 kW, käyttöön 2016: 0 h; 130 kW, käyttöön 2016: 0 h; 130 kW, käyttöön 2016: 0 h; 130 kW, käyttöön 2016: 4 h; 50 kW, käyttöön 2015: 7 h; 50 kW, käyttöön 2014: 265 h; 35 kW, käyttöön 2014: 529 h; 35 kW, käyttöön 2016: 864 h; 50 kW, käyttöön 2016: 1358 h. Seitsemässä laitteessa alle 10 tuntia. 0 h 500 h 1 000 h 1 500 h 50 kW, käyttöön 2014: 0 h0 h 50 kW 2014 130 kW, käyttöön 2015: 0 h0 h 130 kW 2015 130 kW, käyttöön 2016: 0 h0 h 130 kW 2016 130 kW, käyttöön 2016: 0 h0 h 130 kW 2016 130 kW, käyttöön 2016: 0 h0 h 130 kW 2016 130 kW, käyttöön 2016: 4 h4 h 130 kW 2016 50 kW, käyttöön 2015: 7 h7 h 50 kW 2015 50 kW, käyttöön 2014: 265 h265 h 50 kW 2014 35 kW, käyttöön 2014: 529 h529 h 35 kW 2014 35 kW, käyttöön 2016: 864 h864 h 35 kW 2016 50 kW, käyttöön 2016: 1 358 h1 358 h 50 kW 2016 7 laitetta 11:stä: alle 10 h viidessä vuodessa

Maalämmön huolto ja huoltokustannukset: etävalvonta paikantaa viat

Kallein huoltokäynti on se, jolla vikaa vasta etsitään.

Pienet viat jäävät helposti huomaamatta. Lämpö jakautuu väärin. Paine laskee hitaasti. Anturi näyttää väärää lukemaa. Kukaan ei huomaa mitään, ennen kuin toimistossa on kylmä tai lattialla on vettä.

Siksi katsomme jokaisen etävalvotun järjestelmän tilan joka kuukausi. Vika paikannetaan ennen kuin huoltomies lähtee liikkeelle. Tämä on osa maalämmön elinkaaritukea.

  1. Ohjain tallentaaLämpöpumpun ohjain kirjaa energiat, lämpötilat, paineet ja hälytykset.
  2. Käymme datan läpiJokaisen järjestelmän tila tarkistetaan etänä joka kuukausi.
  3. Vika paikannetaanSyy selvitetään etänä ennen kuin kukaan lähtee kohteeseen.
  4. Korjaus kerrallaKäynnille lähdetään oikeiden tietojen kanssa. Tai käyntiä ei tarvita lainkaan.

Neljä esimerkkiä etävalvonnasta

Vika paikannettu ennen käyntiä

Lämpö jakautui väärin

Toimistossa oli kylmä ja varastossa lämmin. Etänä selvisi, että huoneanturien osoitteet olivat ristissä pumppuryhmien välillä. Vika korjattiin yhdellä käynnillä.

Turha käynti vältetty

Verkoston paine laski hälytysrajalle

Täyttötesti tehtiin etänä ja painetta seurattiin kuukauden ajan. Turha käynti vältettiin, ja mahdollinen vuoto huomataan ajoissa.

Vesivahinko estetty

Ilmanpoistaja vuoti

Laite eristettiin etäohjeen avulla ja tiiviste vaihdettiin. Vesivahinko estettiin.

Juurisyy korjattu

Matalapainehälytys ilma-vesilämpöpumpussa

Juurisyy (haurastunut nelitieventtiili) löydettiin ja korjattiin. Hälytystä ei vain kuitattu.

Tutustu maalämmön elinkaaritukeen

Kysymykset käyttöiästä

Usein kysyttyä maalämmön käyttöiästä

Kiinteistön omistaja kysyy kahta asiaa: kestääkö järjestelmä, ja mitä se maksaa vuosien aikana. Vastaamme mitatulla datalla.

Luotettavuus ja käyttöikä

Kuinka luotettava ja pitkäikäinen maalämpöjärjestelmä on?

Mittaustemme mukaan hyvin. Vanhimmat maalämpöpumppumme ovat käyneet 9–11 vuotta, ja niiden vuosi-SPF on pysynyt viisi vuotta samalla tasolla.

Luotettavuus ei silti synny laitteesta. Se syntyy oikeasta mitoituksesta, riittävästä energiakentästä ja seurannasta. Siksi seuraamme etänä 50 lämpöpumppua joka kuukausi.

Kuinka pitkä on maalämpöpumpun elinikä?

Mitattu datamme ulottuu 9–11 vuotta käytössä olleisiin maalämpöpumppuihin. Niiden vuosi-SPF on pysynyt viisi vuotta samalla tasolla, eikä laskevaa trendiä näy.

Käyttöikään vaikuttavat eniten mitoitus, energiakentän riittävyys sekä huolto ja seuranta.

Heikkeneekö maalämmön hyötysuhde vuosien mittaan?

Ei meidän datassamme. Vanhimpien maalämpöpumppujemme vuosi-SPF:n mediaani on vaihdellut vuosina 2021–2025 välillä 4,9–5,2 ilman laskevaa trendiä.

Osa vuosivaihtelusta johtuu säästä, sillä lukuja ei ole sääkorjattu.

Voiko maalämmön energiakenttä jäähtyä liikaa?

Pieni jäähtyminen on normaalia. Kun kentästä otetaan lämpöä, maaperä viilenee käyttövuosien aikana jonkin verran. Liikaa kenttä jäähtyy, jos siitä otetaan vuosien ajan enemmän lämpöä kuin se ehtii palauttaa. Siksi kenttä mitoitetaan koko käyttöiälle, ei vain ensimmäisille vuosille.

Kenttää emme mittaa suoraan. Mitoitus näkyy kuitenkin datassamme kahdella tavalla: vanhimpien maalämpöpumppujen vuosi-SPF on pysynyt viisi vuotta samalla tasolla, ja seitsemässä laitteessa 11:stä sähkövastus on ollut päällä alle 10 tuntia viidessä vuodessa.

Kustannukset ja huolto

Mitä maalämmön elinkaarikustannuksiin kuuluu?

Hankintahinnan lisäksi ostosähkö, lisälämpö, huollot ja osien uusimiset.

Ostosähköön vaikuttaa eniten lämpökerroin. Kun SPF on 5,1, yksi kilowattitunti sähköä tuottaa 5,1 kilowattituntia lämpöä. Lisälämpöön vaikuttaa mitoitus: alimitoitettu järjestelmä käyttää enemmän sähkövastusta. Siksi halvin tarjous ei aina ole edullisin.

Miten etävalvonta vaikuttaa maalämmön huoltokustannuksiin?

Etävalvonnassa vika paikannetaan ennen kuin huoltomies lähtee liikkeelle. Turhia käyntejä jää pois, ja korjaukseen lähdetään oikeiden tietojen kanssa.

Esimerkki: verkoston paineen laskua seurattiin etänä kuukauden ajan, ja turha huoltokäynti vältettiin.

Data ja mittaus

Mistä kiinteistöistä data on mitattu?

Data on 50 lämpöpumpusta (30 maalämpöpumppua ja 20 ilma-vesilämpöpumppua) 34 liike- ja logistiikkakiinteistössä eri puolilla Suomea. Kaikki ovat Pistoken suunnittelemia ja etävalvomia.

Energiat ovat lämpöpumpun ohjaimen omia laskelmia vuoden 2025 lopun tilanteesta.

Miten tulokset vaihtelevat kohteiden välillä?

Maalämpöpumppujen elinkaari-SPF vaihtelee välillä 2,41–6,04. 16 laitetta 22:sta yltää vähintään lukuun 4,5. Viidessä 2019–2023 käyttöön otetussa kohteessa tulos jää alle 3,5, ja niiden syy on selvityksessä.

Taloyhtiössä lämpökerroin riippuu patteriverkoston lämpötiloista. Siksi se lasketaan esiselvityksessä kohteelle erikseen. Lue lisää: maalämpö taloyhtiöön.

Haluatko arvion omasta kohteestasi?

Varaa maksuton 15 minuutin maalämpöarvio. Käymme läpi kiinteistönne lähtötilanteen ja kerromme suoraan, kannattaako asiaa selvittää pidemmälle.

Varaa 15 min arvioMaalämmön esiselvitys

Jo toimivalle järjestelmälle: maalämmön elinkaarituki ja etävalvonta.